Jään jättämät merkit
Jään jättämiä merkkejä ovat muunmuassa drumliinit, silokalliot, siirtolohkareet, deltat, supat, reunamuodostumat ja hiidenkirnut.
Drumliinit syntyvät, kun jäätikkö etenee kallioytimen ylitse. Kallio kovertaa jäähän kolon, joka täyttyy ympäriltä puristuvasta pohjamoreenista.
Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään tulosuunnan puolelta.
Siirtolohkareet: jäätikkö kuljetti suuria kiviä eli siirtolohkareita pitkiä matkoja. Jään sulaessa ne jäivät paikoilleen, joskus jopa satojen kilometrien päähän alkuperäisestä paikastaan.
Deltat kasvoivat järven vedenpinnan tasoon laakeaksi, viuhkamaiseksi ja tasalakiseksi muodostumaksi. Ne muodostuivat jäätikköjoen suulle, jääjärveen.
Supat muodostuivat, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esim. harjun tai deltan sisälle. Kun jää suli, yläpuolelle kertynyt maa-aines romahti ja maastoon syntyi kuoppa.
Nykyisin suppien pohjalla on usein pieniä ja pyöreitä järviä, koska niiden alueille muodostuu paljon pohjavettä.
Reunamuodostumat syntyivät mannerjäätikön etenemisen ja sulamisvesien kasaamista aineksista. Ne muodostuivat jään REUNAN suuntaiseksi harjanteeksi, kun jään reuna pysyi pidemmän aikaa paikallaan. Kesällä jää vetäytyi ja talvella kasvoi, joka kasasi reunoille maa-aineksia.
Hiidenkirnut syntyivät kallioperään kun jäätikön sulamisvettä valui jäätikkökaivoissa lähes kohtisuoraan maata kohti. Kivet ja sora hankautuvat kuopiossa veden mukana ja vähitellen muodostuu hiidenkirnu.
Harjut syntyvät jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, ns. tunneliin. Ne koostuvat pääosin pyöristyneistä kivistä ja lajittuneista sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jään etenemissuunnassa eli Etelä-suomessa luoteesta kaakkoon.
Hiidenkirnut syntyivät kallioperään kun jäätikön sulamisvettä valui jäätikkökaivoissa lähes kohtisuoraan maata kohti. Kivet ja sora hankautuvat kuopiossa veden mukana ja vähitellen muodostuu hiidenkirnu.
Harjut syntyvät jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, ns. tunneliin. Ne koostuvat pääosin pyöristyneistä kivistä ja lajittuneista sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jään etenemissuunnassa eli Etelä-suomessa luoteesta kaakkoon.
Drumliini http://www.merenkurkku.fi/assets/Foton/Geologi/_resampled/resizedimage467289-Drumliinituusi.jpg
Silokallio_9923.JPG http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/14528/normal_2267_MG
Siirtolohkare http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/19317/normal_P1016874.JPG
Siirtolohkare http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/19317/normal_P1016874.JPG
Delta http://www.watereducation.org/sites/main/files/file-attachments/2013/08/delta-aerial2.jpg
Suppa http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/65/Kettle_pond_Hossa.jpg/250px-Kettle_pond_Hossa.jpg
Reunamuodostuma http://www.helsinki.fi/maantiede/labrat/56296/retkipaivakirja_2006/kuvat/Kuva_6_LP.jpg
Hiidenkirnu http://www.geo-lehti.fi/thumbs/full_l/80/72/01/hiidenkirnu-17280.jpg
Harju http://www.tetra.spb.ru/pict/fin4.jpg?3
Moreeni on jäätikön murskaamaa kallioperän sekoitusta. Se koostuu erikokoisista hiesu- ja savipartikkeli lajitteista sekä kivenlohkareista. Sitä syntyy, kun jäätikkö liikkuu. Pohjamoreeni on sitä, joka kasautuu jäätikön pohjalle tiukasti, maan päälle löyhästi jäätikön sisältä ja pinnalta kasautuen syntynyttä moreenia kutsutaan pintamoreeniksi, ja saumakohtiin muodostunutta keskimoreeniksi. Sulamisvaiheessa tulleet ovat pääte- ja puskumoreenia.
Maankohoaminen
-Mannerjään massa painoi vuosituhansien aikana kallioperää alaspäin.
- Suomen nykyisesta maa-alasta yli 60% on joskus ollut järven ja meren peittämä, eli subakvaattinen.
-Jääpeite suli > maa alkoi kohota. Kohoaminen jatkuu edelleen, mutta on jo hidastunut.
- Maa kohoaa > rantaviivan paikat vaihtelevat >muinaisrannat.
- Suomen nykyisesta maa-alasta yli 60% on joskus ollut järven ja meren peittämä, eli subakvaattinen.
-Jääpeite suli > maa alkoi kohota. Kohoaminen jatkuu edelleen, mutta on jo hidastunut.
- Maa kohoaa > rantaviivan paikat vaihtelevat >muinaisrannat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti