Kivilajit:
Erilaisia kivilajeja on monia. Kivennäismaalajien luokittelu menee seuraavasti: lohkareet (raekoko yli 200mm), kivet (200-20mm), sora (20-2mm), hiekka (2-0,2mm), hieta (0,2-0,02mm), hiesu (0,02-0,002mm) ja savi (alle 0,0002mm). Eloperäisiä maalajeja ovat lieju, piimaa, turve, multa, kemielliset sedimementit, kuorisora sekä kalkkilieju.
Tehtävät
-unkarin pustalla esiintyy mustamultamaannosta
-suomen havumetsien maaperä on podsolia, josta alaspäin on vielä monta kerrosta, mm. Humuskerros, uuttumiskerros ja rikastumiskerros.
Maan tuottavuuden väheneminen näiden tekijöiden vaikutuksesta:
a)huuhtoutuminen: vajoava vesi vie mukanaan maanpinnan ravinteita, jolloin ne ovat kasvien ulottumattomissa ja kasvit eivät pääse kasvamaan.
b)lisääntynyt happamuus: vety syrjäyttää maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esim. Kaliumin, magnesiumin ja natriumin sitoutuminen maahiukkasiin vähenee. Se vähentää satoja ja alentaa kasvien kasvua.
Kasviravinteet: Kasviravinteiden tarkoitus on toimia kasvin rakennusaineena ja aikaansaada kasville elintärkeitä toimintoja. Kasviravinteet sisältävät muunmuassa typpeä, kalsiumia, rautaa, fosforia ja magnesiumia. Esimerkkinä typen päätyminen maaperään. Typen kierto:
http://www.pelastajarvi.fi/typen_kierto
-salamoinnista vapautuu nitraatteja > liukenevat sadeveteen > päätyvät maaperään
-kasvien juurissa ja maaperässä olevat bakteerit muuttavat typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon
-bakteerit hajottavat hapettomissa oloissa nitraatteja ja nitriitteja typpikaasuksi
-kuolleiden eläinten ja eliöiden jäänteet hajoavat > syntyy ammoniakkia > sen mikrobit hajottavat edelleen ammoniumtypeksi > palauttaa eliöiden sisältämän typen takaisin kiertoon
Ihmisen vaikutuksesta:
-liikenne ja teollisuus
-jätevedet
-pelloille lisättävät typpilannoitteet
Erilaiset maannokset: maannos, kasvillisuusvyöhyke ja ominaisuudet
tundramaannos ja vuoristomaannos-tundra ja vuoristot-kuivaa maata, johon on muodostunut turvetta, koska hajoaminen hidasta. ikiroutaa, vuoristomaannos kivistä ja kuivaa.
podsoli-havumetsät-happama maannos. Erotettavissa karike-,humus-, huuhtoutumis- ja rikastumiskerros.
ruskomaa-lehtimetsä-ravinnepitoinen maannos, eloperäinen aines hajoaa nopeasti
mustamulta-lauhkeat arot-ravinteikasta, humus sekoittunut alla oleaan kivennäismaahan. Ravinteetn nousevat hyvän haihtumisen vuoksi pintaan
savannimaannokset-savannit-rautapitoisia sekä niukkaravinteisia. Luonne vaihtelee kosteuden mukaan, kostealla savannilla latosoli tyypillinen maannos
terra rossa-välimeren kasvillisuus eli nahkealehtinen-ravinteikas, esiintyy kalkkialueilla. Punertava väri tulee raudasta
latosoli-savannit ja sademetsät- niukkaravinteinen, runsaasti rautaa ja alumiinisilikaatteja
aavikkomaannos-aavikot- kivennäispitoinen, vähän humusta. Haihtumisen vuoksi suolat nousevat pintaan, jolloin syntyy ns.suolamaa
tulvamaannos-jokien tulvatasangot-syntyy tulvivan joen kerrostamasta lietteestä tulva-alueelle. Runsasravinteinen maannos.
Maaperän ravinteisuuden parantaminen
a) perinteisin menetelmin
b) tehomaatalouden keinoin
a) Puutarha- ja talousjätekomposti ovat hyvää maanparannusainetta. Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla. Kasvuturve nostaa maaperän humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta.
b) Tehomaatalouden keinoin maaperän ravinteisuutta voidaan parantaa lannoitteilla sekä torjunta-aineilla sekä tuotannon kasvattamiseksi kehitetyillä geenimuunnelluilla sekä jalostetuilla lajeilla. Lannoitteilla voidaan poistaa jonkin ravintoaineen puutostiloja tai vähentymistä. Torjunta-aineet vähentävät tuholaisten ja rikkakasvien vaikuttamista viljelykasveihin.
http://www.pelastajarvi.fi/typen_kierto-salamoinnista vapautuu nitraatteja > liukenevat sadeveteen > päätyvät maaperään
-kasvien juurissa ja maaperässä olevat bakteerit muuttavat typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon
-bakteerit hajottavat hapettomissa oloissa nitraatteja ja nitriitteja typpikaasuksi
-kuolleiden eläinten ja eliöiden jäänteet hajoavat > syntyy ammoniakkia > sen mikrobit hajottavat edelleen ammoniumtypeksi > palauttaa eliöiden sisältämän typen takaisin kiertoon
Ihmisen vaikutuksesta:
-liikenne ja teollisuus
-jätevedet
-pelloille lisättävät typpilannoitteet
Erilaiset maannokset: maannos, kasvillisuusvyöhyke ja ominaisuudet
tundramaannos ja vuoristomaannos-tundra ja vuoristot-kuivaa maata, johon on muodostunut turvetta, koska hajoaminen hidasta. ikiroutaa, vuoristomaannos kivistä ja kuivaa.
podsoli-havumetsät-happama maannos. Erotettavissa karike-,humus-, huuhtoutumis- ja rikastumiskerros.
ruskomaa-lehtimetsä-ravinnepitoinen maannos, eloperäinen aines hajoaa nopeasti
mustamulta-lauhkeat arot-ravinteikasta, humus sekoittunut alla oleaan kivennäismaahan. Ravinteetn nousevat hyvän haihtumisen vuoksi pintaan
savannimaannokset-savannit-rautapitoisia sekä niukkaravinteisia. Luonne vaihtelee kosteuden mukaan, kostealla savannilla latosoli tyypillinen maannos
terra rossa-välimeren kasvillisuus eli nahkealehtinen-ravinteikas, esiintyy kalkkialueilla. Punertava väri tulee raudasta
latosoli-savannit ja sademetsät- niukkaravinteinen, runsaasti rautaa ja alumiinisilikaatteja
aavikkomaannos-aavikot- kivennäispitoinen, vähän humusta. Haihtumisen vuoksi suolat nousevat pintaan, jolloin syntyy ns.suolamaa
tulvamaannos-jokien tulvatasangot-syntyy tulvivan joen kerrostamasta lietteestä tulva-alueelle. Runsasravinteinen maannos.
Maaperän ravinteisuuden parantaminen
a) perinteisin menetelmin
b) tehomaatalouden keinoin
a) Puutarha- ja talousjätekomposti ovat hyvää maanparannusainetta. Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla. Kasvuturve nostaa maaperän humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta.
b) Tehomaatalouden keinoin maaperän ravinteisuutta voidaan parantaa lannoitteilla sekä torjunta-aineilla sekä tuotannon kasvattamiseksi kehitetyillä geenimuunnelluilla sekä jalostetuilla lajeilla. Lannoitteilla voidaan poistaa jonkin ravintoaineen puutostiloja tai vähentymistä. Torjunta-aineet vähentävät tuholaisten ja rikkakasvien vaikuttamista viljelykasveihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti