13-Biomit päiväntasaajalta navoille

Sademetsät

Sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin alueilla, missä on lämmintä yli 18 astetta ja sataa päivittäin. Siellä lajit ovat erittäin moninaisia. Puusto kasvaa kerroksittain, mutta aluskasvillisuutta ei ole, sillä tiheät puiden latvustot päästävät läpi ainoastaan vähän auringon säteilyä.Puilla on ilmajuuria, joiden avulla ne ottavat vettä ilmasta. Lehdet ovat sopeutuneet jokapäiväisiin rankkoihin sateisiin, ja niiden pinta ovat vahapintainen ja lisäksi ne ovat sileäreunaisia ja kovia. 
 Sademetsien maaperä on melko vähäravinteista. Ravintoaineista suurin osa on sitoutunut kasvien biomassaan.
 Suurimpia ympäristöongelmiamme on sademetsien väheneminen. Trooppiset metsät eivät hakkuun jälkeen enää uusiudu,vaan tilalle kasvaa sekundaarimetsää, joka on lajeiltaan paljon pienimuotoisempaa kuin alkuperäinen trooppinen metsä.

Savannit

Sijaitsevat trooppisilla alueilla, troopisten sademetsien etelä- ja pohjoispuolella sekä päiväntasaajan alueen ylängöillä. Savannien kasvillisuus kestää kuivien kausien ja sadekausien vaihteluita. Kun sadekausi alkaa, kasvilisuus herää kuivan kauden aikaisesta horroksesta nopeasti > kasvaa > kukkii > sopeutuu tämän jälkeen taas uuteen kuivaan kauteen. Silloin puut pudottavat lehtensä suojautuakseen kuivuudelta. Sadekauden aikana taas puut varastoivat itseensä vettä.
 Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta liikutaan, sitä kuivemmaksi savanni muuttuu. Kostean savannin tyypillisiä kasveja ovat apinanleipä- ja akasiapuut, sekä niiden välissä olevat korkeat heinät. Kuivilla savanneilla kasvaa vain pensaikkoa ja heinää.

Monsuunimetsät

Sijaitsevat monsuunisateiden alueilla, lähinnä Aasiassa. Lajirunsaus on lähes samaa kuin sademetsissä. Sielläkin sadekaudet ja kuivakausi jakautuvat eri vuodenajoille. Siksi puusto ei ole yhtä tiheää ja korkeaa kuin sademetsissä. Koska puustoa ei ole niin paljon, auringonvaloa pääsee enemmän maahan. Siksi aluskasvillisuutta ja pensaistoa on enemmän. 

Aavikot

Sijaitsevat 15. ja 30. leveysasteiden välillä, kääntöpiirien lähellä ja mantereiden sisäosissa. Aavikot syntyvät kylmien merivirtojen seurauksena.

 Aavikolla kuivakause kestää vähintään 7-8 kuukautta ja sateita on epäsäännöllisesti. Aavikoillakin on kasvillisuutta, kuten mehikasveja. Ne ovat sopeutuneet hyvin kuiviin oloihin ja vaihteleviin lämpötiloihin. 

 Aavikoita voi olla joko trooppisia, joissa lämpötila on aina yli 18 astetta, subtrooppisia, joissa lämpötila on aina yli 10 astetta tai kylmyysaavikoita, joissa on on kylmä ilmasto.

Lehti- ja havumetsät

Lehtimetsät kasvavat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Siihen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluu Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikan itäosat, Kiinan pohjoisosat ja Japani. Lehtimetsissä on aina tasainen ympärivuotinen sademäärä ja selkeät vuodenajat. Tyypillisiä puita ovat tammi, vaahtera, jalava, saarni ja lehmus.  Ne ovat suotuisia viljelymaita, ja siksi ne ovatkin tiheästi asutettuja.
 Havumetsävyöhyke eli taiga ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan. Puut ovat havupuita, jotka ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Neulasten vahapeite suojaa pakkasilta. Lajeja ovat erityyppiset männyt ja kuuset.Aluskasvillisuutta ovat sammalet, jäkälät ja varpukasvit. Koska havumetsävyöhykkeellä sataa enemmän kuin haihtuu, soistuminen on voimakasti.

Arot

Sijaitsevat mantereiden keskiosissa. Ne ovat puuttomia ruohostoalueita, ja ne ovat usein pohjoisella pallonpuoliskolla. Maaperä on mustamultaa, joka on ravinteikasta. Siksi aroilla viljellään ja kasvatetaan karjaa. Kesät ovat kuumia ja talvet viileitä. 

Tundra

Sijaitsee kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on aina alle +10 astetta. Maaperä on aina roudassa, mutta kesäisin pintamaa sulaa vähän. Silloin siellä kasvaa varpukasveja, sammalia ja jäkäliä. Tundralla ei kasva puita. Suot ovat yleisiä, koska haihduntaa ei tapahtu ja maa on alavaa > sulamisvedet eivät pääse valumaan pois, ja eivät imeydy roudan takia.