Ilmasto tarkoittaa alueelle tyypillistä säätä ja sen vaihetluita pitkällä aikavälillä. Niitä voidaan luokitella monella eri tvoin, esim. manner,- meri, ja väli-ilmastoihin.
Trooppiset ilmastot: Sijoittuvat päiäntasaajan molemmin puolin, kuukausien keskilämpötila ylittää 18 astetta. Myös vuotuinen sademäärä on suuri.
Kuivat ilmastot: sijaitsevat kääntöpiirien molemmin puolin. Sademäärä on vähäistä tai kausittaista, sää yleensä selkää ja lämmintä tai kuumaa. Tähän kuuluvat aavikko- ja aroilmastot.
Lauhkeat ilmastot: Sijoittuvat kääntöpiirien ja napapiirien välisille alueille. Sateita läpi vuoden, kesät lämpimiä ja talvet leutoja.
Viileät ilmastot: Sijoittuvat kääntöpiirien ja napapiirien välisille alueille. Kylmät talvet ja lauhkeat kesät. Sateita tasaisesti ympäri vuoden. Kostea, mantereinen ja subarktinen ilmasto.
Jääilmastot: Sijaitsevat napojen ympärillä. Siihen kuuluvat tundra-alueet ja ikuisen jään peitossa olevat alueet.
El Nino ja La Nina
El Nino ja La nina tarkoittavat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä ja kuuluvat maapallon ilmastoon. Se aiheutuu syvänveden hitaista virtauksista a niiden aiheuttamista muutoksista pintavesien lämpötiloissa sekä ilmakehässä. Esiintyvät säännöllisesti 4 vuoden välein. Ilmenevät selkeimmin Tyynenmeren alueen tuulien ja merivirtojen muutoksina aiheuttaen samalla muunmuassa El Nino- tilanteessa pasaatituulet heikkenevät ja merivirrat kääntyvät päiväntasaajalla vastakkaiseen suuntaan.
lauantai 24. tammikuuta 2015
9: Sää-odotettavissa huomisiltaan
Sää on ilman hetkellinen tila jollain alueella. Säätekijöitä ovat lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus- ja paine sekä auringonsäteily.
Syklonit syntyvät kun hepoasteilta tuleva lämmin ilmamassa kohtaa napa-alueilta tulevan kylmän ilmamassan. Ilmamassojen rajalle syntyy kieleke, jossa lämmin ilma pyrkii kohoaaan hitaasti kylmän ilman päälle ja kielekkeen kärkeen muodostuu matalapaine. Länsi-ja lounaistuulet kuljettavat matalapainetta itään ja koilliseen. Tämä liikkuva matalapaine on siis sykloni.
Syklonin kielekkeen etureunaan, jossa lämmin ilma kohoaa kylmemmän päälle,syntyy lämmin rintama. Sille tyypillisiä sääilmiöitä ovat pilvisyys ja tasaisuus sekä pitkäaikaiset sateet. Kylmä rintama syntyy kielekkeen takareunaa, jossa napa-aleilta tuleva kylmä ilma työntää lämmintä ilmaa soimakkaasti ylöspäin.
Kylmä rintama etenee nopeammin kuin lämmin. Sen saavuttaessa edellä liikkuvan lämpimän rintaman sanotaan matalapaineen täyttyneen. Silloin lämmin ilma on ohonnut kokomaan kylmän yläpuolelle. Sitä kutsutaan okluusiorintamaksi. Siinä esiintyy usein vielä heikkoja sateita,mutta ilmamassojen erot ovat melkein tasoittuneet.
Syklonit syntyvät kun hepoasteilta tuleva lämmin ilmamassa kohtaa napa-alueilta tulevan kylmän ilmamassan. Ilmamassojen rajalle syntyy kieleke, jossa lämmin ilma pyrkii kohoaaan hitaasti kylmän ilman päälle ja kielekkeen kärkeen muodostuu matalapaine. Länsi-ja lounaistuulet kuljettavat matalapainetta itään ja koilliseen. Tämä liikkuva matalapaine on siis sykloni.
Syklonin kielekkeen etureunaan, jossa lämmin ilma kohoaa kylmemmän päälle,syntyy lämmin rintama. Sille tyypillisiä sääilmiöitä ovat pilvisyys ja tasaisuus sekä pitkäaikaiset sateet. Kylmä rintama syntyy kielekkeen takareunaa, jossa napa-aleilta tuleva kylmä ilma työntää lämmintä ilmaa soimakkaasti ylöspäin.
Kylmä rintama etenee nopeammin kuin lämmin. Sen saavuttaessa edellä liikkuvan lämpimän rintaman sanotaan matalapaineen täyttyneen. Silloin lämmin ilma on ohonnut kokomaan kylmän yläpuolelle. Sitä kutsutaan okluusiorintamaksi. Siinä esiintyy usein vielä heikkoja sateita,mutta ilmamassojen erot ovat melkein tasoittuneet.
19: Jäätikön jäljet- muinaiset merkit
Jään jättämät merkit
Jään jättämiä merkkejä ovat muunmuassa drumliinit, silokalliot, siirtolohkareet, deltat, supat, reunamuodostumat ja hiidenkirnut.
Drumliinit syntyvät, kun jäätikkö etenee kallioytimen ylitse. Kallio kovertaa jäähän kolon, joka täyttyy ympäriltä puristuvasta pohjamoreenista.
Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään tulosuunnan puolelta.
Siirtolohkareet: jäätikkö kuljetti suuria kiviä eli siirtolohkareita pitkiä matkoja. Jään sulaessa ne jäivät paikoilleen, joskus jopa satojen kilometrien päähän alkuperäisestä paikastaan.
Deltat kasvoivat järven vedenpinnan tasoon laakeaksi, viuhkamaiseksi ja tasalakiseksi muodostumaksi. Ne muodostuivat jäätikköjoen suulle, jääjärveen.
Supat muodostuivat, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esim. harjun tai deltan sisälle. Kun jää suli, yläpuolelle kertynyt maa-aines romahti ja maastoon syntyi kuoppa.
Nykyisin suppien pohjalla on usein pieniä ja pyöreitä järviä, koska niiden alueille muodostuu paljon pohjavettä.
Reunamuodostumat syntyivät mannerjäätikön etenemisen ja sulamisvesien kasaamista aineksista. Ne muodostuivat jään REUNAN suuntaiseksi harjanteeksi, kun jään reuna pysyi pidemmän aikaa paikallaan. Kesällä jää vetäytyi ja talvella kasvoi, joka kasasi reunoille maa-aineksia.
Hiidenkirnut syntyivät kallioperään kun jäätikön sulamisvettä valui jäätikkökaivoissa lähes kohtisuoraan maata kohti. Kivet ja sora hankautuvat kuopiossa veden mukana ja vähitellen muodostuu hiidenkirnu.
Harjut syntyvät jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, ns. tunneliin. Ne koostuvat pääosin pyöristyneistä kivistä ja lajittuneista sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jään etenemissuunnassa eli Etelä-suomessa luoteesta kaakkoon.
Hiidenkirnut syntyivät kallioperään kun jäätikön sulamisvettä valui jäätikkökaivoissa lähes kohtisuoraan maata kohti. Kivet ja sora hankautuvat kuopiossa veden mukana ja vähitellen muodostuu hiidenkirnu.
Harjut syntyvät jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, ns. tunneliin. Ne koostuvat pääosin pyöristyneistä kivistä ja lajittuneista sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jään etenemissuunnassa eli Etelä-suomessa luoteesta kaakkoon.
Drumliini http://www.merenkurkku.fi/assets/Foton/Geologi/_resampled/resizedimage467289-Drumliinituusi.jpg
Silokallio_9923.JPG http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/14528/normal_2267_MG
Siirtolohkare http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/19317/normal_P1016874.JPG
Siirtolohkare http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/19317/normal_P1016874.JPG
Delta http://www.watereducation.org/sites/main/files/file-attachments/2013/08/delta-aerial2.jpg
Suppa http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/65/Kettle_pond_Hossa.jpg/250px-Kettle_pond_Hossa.jpg
Reunamuodostuma http://www.helsinki.fi/maantiede/labrat/56296/retkipaivakirja_2006/kuvat/Kuva_6_LP.jpg
Hiidenkirnu http://www.geo-lehti.fi/thumbs/full_l/80/72/01/hiidenkirnu-17280.jpg
Harju http://www.tetra.spb.ru/pict/fin4.jpg?3
Moreeni on jäätikön murskaamaa kallioperän sekoitusta. Se koostuu erikokoisista hiesu- ja savipartikkeli lajitteista sekä kivenlohkareista. Sitä syntyy, kun jäätikkö liikkuu. Pohjamoreeni on sitä, joka kasautuu jäätikön pohjalle tiukasti, maan päälle löyhästi jäätikön sisältä ja pinnalta kasautuen syntynyttä moreenia kutsutaan pintamoreeniksi, ja saumakohtiin muodostunutta keskimoreeniksi. Sulamisvaiheessa tulleet ovat pääte- ja puskumoreenia.
Maankohoaminen
-Mannerjään massa painoi vuosituhansien aikana kallioperää alaspäin.
- Suomen nykyisesta maa-alasta yli 60% on joskus ollut järven ja meren peittämä, eli subakvaattinen.
-Jääpeite suli > maa alkoi kohota. Kohoaminen jatkuu edelleen, mutta on jo hidastunut.
- Maa kohoaa > rantaviivan paikat vaihtelevat >muinaisrannat.
- Suomen nykyisesta maa-alasta yli 60% on joskus ollut järven ja meren peittämä, eli subakvaattinen.
-Jääpeite suli > maa alkoi kohota. Kohoaminen jatkuu edelleen, mutta on jo hidastunut.
- Maa kohoaa > rantaviivan paikat vaihtelevat >muinaisrannat.
perjantai 23. tammikuuta 2015
1: Mitä,missä ja miksi
Karttaprojektioita on monenlaisia. Yleisin niistä on Mercatorin projektio, jossa ilmoitetaan kulmat ilmansuuntien välillä. Muuten tässä välimatkat ja pinta-alat ovat vääristyneet. Sellaista kutsutaan oikeakulmaiseksi. Jos kartta näyttää esimkerkiksi alueiden pinta-alat oikein, mutta vääristää muotoja, se on oikeapintainen.
GPS- paikannuksen avulla saadaan elävää kuvaa maapallolta. Satelliitteihin perustuvaa GPS- paikannusta voivat käyttää esimerkiksi laivaliikelle. Yksityishenkilönä sitä voi hyödyntää vaikkapa hakupalveluissa.
Paikkatietoa on sijaintiin liittyvät tiedot, joista perinteisin on kartta. Kartoista löytyvät ominaisuustiedot sekä sijaintitiedot. Ominaisuustieto voi olla myös esimerkiksi melipide, ja yksittäiset paikkatiedot muodostavat paikkatietoaineiston. Ne ovat pääosin digitaalista tietoa. Paikkatietojärjestelmää kutsutaan GIS ( Geographical Information System) ohjelmaksi.
GPS- paikannuksen avulla saadaan elävää kuvaa maapallolta. Satelliitteihin perustuvaa GPS- paikannusta voivat käyttää esimerkiksi laivaliikelle. Yksityishenkilönä sitä voi hyödyntää vaikkapa hakupalveluissa.
Paikkatietoa on sijaintiin liittyvät tiedot, joista perinteisin on kartta. Kartoista löytyvät ominaisuustiedot sekä sijaintitiedot. Ominaisuustieto voi olla myös esimerkiksi melipide, ja yksittäiset paikkatiedot muodostavat paikkatietoaineiston. Ne ovat pääosin digitaalista tietoa. Paikkatietojärjestelmää kutsutaan GIS ( Geographical Information System) ohjelmaksi.
torstai 15. tammikuuta 2015
17 & 18: Rapautuminen ja Eroosio
Eroosio on kallioperän ja maaperän kulumista veden,tuulen,aallokon tai jään kuljettaessa rapautumistuotteita sekä lajittelevat ja kasaavat ne lopulta jonnekin muualle.
V-laakso muodostuu, kun kuivilla alueilla joki muodostaa syvän kanjonin, mutta sateisilla alueilla maa-ainesta huuhtoutuu sadeveden mukana ja uoman reunat romahtavat massaliikuntojen vaikutuksesta jokeen.
Sivueroosio: joki alkaa mutkitella, voimakas virta kuluttaa uomaa ulkokaarteesta >hitaampi virtaus kasaa sisäkaarteeseen ainesta hiekkasärkiksi. Kun joki oikaisee reittiään mutkien välisen särkän lävitse, jäljelle jää vanha varsinaisesta jokiuomasta irtautunut joenmutka makkarajärvi.
Suisto eli delta: syntyy alueelle, jossa joki laskee mereen ja haarautuu useiksi suuhaaroiksi. Hiekka ja liete jota joki kuljettaa, kasaantuvat kerrostumiksi pohjalle ja sivuille. Se voi vaikuttaa joen virtaumaan. Kasaantunut aines siirtää rannikkoa aina kaemmaksi merelle. Se muodostaa samalla hedelmällistä viljelysmaata.
Tuuli muodostaa dyynejä. Ne liikkuvat tuulen mukana, mutta jos alueella on kasvillisuutta, se sitoo hiekkaa ja samalla dyynit jäävät paikalleen muodostaen stabiloituneita dyynejä.
16: Magmaa ja maanjäristyksiä
Käsitteitä
Vulkanismi: eli tuliperäinen toiminta, tarkoitetaan ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu sulana kiviaineksena eli magmana (maanpinnalle tullut magma on laavaa). Vulkaanisia ilmiöitä ovat tulivuorenpurkaukset, kuumat lähteet ja vulkaaniset kaasupurkaukset.Ardente: ilmiö.jossa tulivuoren rinnettä alas syöksyy polttavan kuuma vulkaanisen kaasun ja tuhkan muodostama pilvi. Se polttaa ja hautaa alleen kaiken tielle tulevan.
Tulivuoret
-Voidaan jakaa kahteen tyyppiin: kilpi- ja kerrostulivuoret-Kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja jyrkkiä. Ne muodostuvat päällekkäisistä laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista. Kerrostulivuoria esiintyy enimmiten mannerlaattojen saumakohdissa, ja erityisesti alityöntövyöhykkeillä. Purkautuminen tapahtuu, kun sitkeä laava muodostaa kraatterin suulle kovan kuoren, jonka alla magman sekä vulkaanisten kaasujen paine kohoaa. Paine räjäyttää purkausaukon laavatapin tieltänsä.
-Kilpitulivuoret muodostuvat basalttisesta laavasta, joka on juoksevaa ja hyvin virtaavaa. Ne ovat loivarinteisiä ja laakeita. Ne syntyvät useimmiten mereisten laattojen saumakohtiin tai kuumien pisteiden päälle. Niiden purkaukset ovat rauhallisia ja räjähdyksiä tapahtuu vain, jos vettä pääsee purkautumiskanavaan.
Kerrostulivuori
-Maanjäristys tapahtuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden > kallioperä repeää > energia vapautuu nopeasti maapallon kuoressa > seismiset aallot
-Maanjäristyksen järistyskeskus eli hyposentri on maankuoren sisällä, sen yläpuolella maanpinnalla on episentri, jossa maanjäristyksen tuhovoima on voimakkain.
-Maanjäristyksessa lähtee liikkeelle seismisiä pitkittäisiä p-aaltoja, poikittaisia s-aaltoja ja pinta eli L- aaltoja. Niiden avulla voidaan määrittää tarkka järistyskeskus ja järistyksen voimakkuus. Seismisten aaltojen avulla on saatu selville myös maapallon sisärakenne.
Tulivuoren purkaus
Litosfäärilaatan keskellä tapahtuva maanjäristys voi johtua melko harvinaisista laatan sisäisistä liikkeistä, kalliperän vanhojen jännitystilojen purkautumisesta esimerkiksi maankohoamisalueilla tai tuliperäisesta toiminnasta.
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
15: Geologinen kierto- kivikierrätystä
-Maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista
-Malmimineraaliksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että metallin erottaminen eli rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa
-Kivilaji syntyy, kun mineraalit yhdistyvät kiinteäksi kappaleeksi, yhdessä kivilajit muodostavat kallioperän
-Maapallolla syntyy koko ajan uutta kallioperää ja vuoristoja, ja samaan aikaan niitä rapautuu ja kuluu. Kaiken sen kiertokulun voimana toimii maapallon sisäinen lämpö eli auringosta tuleva energia.
-Kallioperä muodostuu erilaisista kivilajeista, jotka luokitellaan syntytapansa mukaan kolmeen luokkaan: magma-, sedimentti- ja metamorfisiin eli muuttuneisiin kivilajeihin.
-Ne muodostavat lähes 90% maapallon kallioperästä.
-Jaetaan kahteen pääluokkaan: syvä- ja pintakiviin.
-Syväkivet syntyvät maankuoren sisällä kovassa paineessa ja kuumissa olosuhteissa. Jähmettyminen tapahtuu usein miljoonien vuosien kuluessa ja silloin niihin muodostuu mineraalikiteitä. Syviä kiviä ovat mm. graniitti, dioriitti ja gabro.
-Pintakivet syntyvät tulivuorenpurkauksista ja laavavirroista, jähmettyminen tapahtuu nopeasti. Ne ovat usein huokoisia ja kevyitä. Esim.basaltti.
-Sitä tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä.Kun kaksi mantereista laattaa törmää, poimuttuminen on voimakasta
-Törmäyksessä syntyvä paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
-Tapahtuma on nimeltään metamorfoosi
-Syntyneet kivilajit ovat nimeltään metamorfisia eli muuntuneita kivilajeja.
Geologinen kierto
Kivikehä on jatkuvassa liikkeessä. Uutta kiviainesta muodostuu maankuoren sisällä hitaasti kiteytyvinä syväkivinä. Kun maanpinnalle purkautuu magmaa, syntyy pintakiviä. Eroosion kuluttama kiviaines päätyy valtamerten pohjaan sedimentiksi ja iskostuu eli kovettuu siellä sedimenttikiviksi. Vuoren poimutusten yhteydessä alkuperäiset kivilajit metarmofoituvat eli niiden ominaisuudet ja ulkonäkö muuttuvat. Alityöntövyöhykkeissä osa kiviaineksesta sulaa astenosfääriin ja kiviaineksen geologinen kierto alkaa uudelleen.
-Malmimineraaliksi kutsutaan mineraalia, joka sisältää niin paljon jotakin metallia, että metallin erottaminen eli rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa
-Kivilaji syntyy, kun mineraalit yhdistyvät kiinteäksi kappaleeksi, yhdessä kivilajit muodostavat kallioperän
-Maapallolla syntyy koko ajan uutta kallioperää ja vuoristoja, ja samaan aikaan niitä rapautuu ja kuluu. Kaiken sen kiertokulun voimana toimii maapallon sisäinen lämpö eli auringosta tuleva energia.
-Kallioperä muodostuu erilaisista kivilajeista, jotka luokitellaan syntytapansa mukaan kolmeen luokkaan: magma-, sedimentti- ja metamorfisiin eli muuttuneisiin kivilajeihin.
Magmakivet
-Syntyvät maapallon sisällä olevasta sulasta magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä.-Ne muodostavat lähes 90% maapallon kallioperästä.
-Jaetaan kahteen pääluokkaan: syvä- ja pintakiviin.
-Syväkivet syntyvät maankuoren sisällä kovassa paineessa ja kuumissa olosuhteissa. Jähmettyminen tapahtuu usein miljoonien vuosien kuluessa ja silloin niihin muodostuu mineraalikiteitä. Syviä kiviä ovat mm. graniitti, dioriitti ja gabro.
-Pintakivet syntyvät tulivuorenpurkauksista ja laavavirroista, jähmettyminen tapahtuu nopeasti. Ne ovat usein huokoisia ja kevyitä. Esim.basaltti.
Poimuttuminen
-Merenpoimutusta kutsutaan orogeniaksi.-Sitä tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä.Kun kaksi mantereista laattaa törmää, poimuttuminen on voimakasta
-Törmäyksessä syntyvä paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
-Tapahtuma on nimeltään metamorfoosi
-Syntyneet kivilajit ovat nimeltään metamorfisia eli muuntuneita kivilajeja.
Geologinen kierto
Kivikehä on jatkuvassa liikkeessä. Uutta kiviainesta muodostuu maankuoren sisällä hitaasti kiteytyvinä syväkivinä. Kun maanpinnalle purkautuu magmaa, syntyy pintakiviä. Eroosion kuluttama kiviaines päätyy valtamerten pohjaan sedimentiksi ja iskostuu eli kovettuu siellä sedimenttikiviksi. Vuoren poimutusten yhteydessä alkuperäiset kivilajit metarmofoituvat eli niiden ominaisuudet ja ulkonäkö muuttuvat. Alityöntövyöhykkeissä osa kiviaineksesta sulaa astenosfääriin ja kiviaineksen geologinen kierto alkaa uudelleen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)