5: Tuulet- tyyntä myrskyn edellä

Käsitteitä

Tuuli: on ilman liikettä jonka energia on peräisin auringosta. Tuulet tasoittavat lämpötilan ja ilmanpaineen eroja.

Konvektio: Ilmiö, jossa lämmin ilma laajenee, muuttuu kevyemmäksi ja kohoaa ylöspäin.

Matalapaine: Muodostuu alueelle, jossa ilmaa kohoaa suuria määriä ja ilmanpaine laskee.

Korkeapaine: Muodostuu alueelle, jossa ylöspäin kohoava ilma jäähtyy ja muuttuu raskaaksi. Ylhäällä ilmakehässä se kääntyy sivuille ja laskeutuu alas maahan. Kun sitä laskeutuu suuria määriä, ilmanpaine kohoaa ja muodostuu korkeapaine.

Erilaiset tuulet

Rinnetuulet: syntyvät vuoristoissa vuorenrinteen ja laakson lämpötilaeroista. Päivällä rinne lämpenee ja ylös muodostuu matalapaine. Korvaavaa ilmaa virtaa laakson pohjalta ylös rinteelle. Yöllä tilanne on päinvastainen.

Valumatuulet: puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä tai jäätiköiltä.Se syntyy, kun ylängöllä ilma jäähtyy ulossäteilyn vuoksi. Raskas ja kylmä ilma valuu vuorenrinnettä alas kiihtymällä.

Föhntuuli eli lämmin laskutuuli: syntyy, kun kostea ilmamassa kohoaa ylös vuoren rinnettä. Merenpuoleiselle rinteille ilmankosteus tiivistyy sateiksi. Siitä vapautunut piilevä lämpö hidaastaa ilman kylmentymistä. Kun kuiva ilmamassa ylittää vuoren, se lämpenee nopeasti ja saa aikaan lämpimän Föhntuulen.

Sri Lankan tuulet ja ilmanpainealueet

Sri Lanka sijaitsee päiväntasaajan alueella eli tropiikissa, jossa se saa eniten auringon säteilyä. Kun maanpinta ja meri lämpenevät, ne lämmittävät myös yllä olevaa ilmaa, jolloin  syntyy kohoavia ilmavirtauksia. Silloin ilmanpaine alenee ja tropiikkiin syntyy pysyvä matalapainealue.

 Kun lämmin ilmavirta menee ylös troposfääriin ja kääntyy kohti pohjoista ja etelää, syntyy ilman raskaaksi muuttumisen tuloksena näille alueille korkeapainealueita. Niitä kutsutaan hepoasteiksi. Ilmaa virtaa hepoasteilta kohti päiväntasaajaa pasaatituulina, ja coriolisilmiö kääntää tuulet koillis- ja kaakkoispasaatiksi.

Planetaariset tuulet: Maapallolla päiväntasaajan alue saa eniten auringon säteilyä.Siellä maanpintaan ja meriin imeytyy säteilyä ympäri vuoden. Kun ne lämpenevät, myös yläpuolella oleva ilma lämpiää ja syntyy kohoavia ilmavirtauksia. Silloin ilmanpaine alenee ja alueelle muodostuu pysyvä matalapainealue. Lämmin ilma jatkaa matkaansa troposfääriin ja kääntyy kohti pohjoista ja etelää. Ylhäällä ilma jäähtyy ja muuttuu raskaaksi, painuu alas noin 30. leveysasteille. Niille alueille syntyy korkeapainealueita (hepoasteet). Sieltä ilmaa virtaa kohti päväntasaajaa pasaatituulina. 

https://www.google.fi/search?q=planetaariset+tuulet&newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&espv=2&tbm=isch&imgil=Yaldr91xq-FLlM%253A%253Bf3wbaqrzjf1CGM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fopintopaivakirjage1.blogspot.com%25252F2013%25252F11%25252Fkpl-5-tuulet-tyynta-myrskyn-edella.html&source=iu&pf=m&fir=Yaldr91xq-FLlM%253A%252Cf3wbaqrzjf1CGM%252C_&usg=__NT6b-8HoLQgyXlSKp7sTvJeBhq4%3D&biw=1097&bih=559&ved=0CDIQyjc&ei=y2KNVM7iBYfhywPfzYGYBA#facrc=_&imgdii=Yaldr91xq-FLlM%3A%3B9mvRG3zWRXAf1M%3BYaldr91xq-FLlM%3A&imgrc=Yaldr91xq-FLlM%253A%3Bf3wbaqrzjf1CGM%3Bhttp%253A%252F%252F1.bp.blogspot.com%252F-h_uiVyeYEPo%252FUnzAVDxJhgI%252FAAAAAAAAASw%252FRzrYZAJjKDs%252Fs1600%252Fplanetaariset_tuulet1.png%3Bhttp%253A%252F%252Fopintopaivakirjage1.blogspot.com%252F2013%252F11%252Fkpl-5-tuulet-tyynta-myrskyn-edella.html%3B860%3B700

Kuvassa on planetaaristen tuulien kääntyminen coriolisilmiön vaikutuksesta. Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulet kiertyvät vasemmalle ja pohjosella oikealle kulkusuuntaan nähden. Molemmilla napa-alueille tuulet kuitenkin kiertyvät itätuuliksi.
Ilmakehän tärkeät kiertoliikkeet on nimetty löytäjiensä George Hadleyn ja William Ferrelin mukaan.

Planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet aiheuttavat pysyviä ilmiöitä ilmakehässä. Päväntasaajalla lämpimät ja kohoavat ilmavirtaukset aiheuttavat kosteuden tiivistymistä ja esimerkiksi rankkoja iltapäiväkuuroja päivittäin.

Konvektiovirtaus: Lämpötilaeroista johtuvia pystysuuntaisia virtauksia ilmakehässä, vesissa ja auringossa sekä maapallon vaipassa. Lämmin kohoaa ylös, jäähtyy, muuttuu raskaaksi ja vajoaa alas.

Monsuunit

Sri Lankassa koillismonsuuni kestää joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoismonsuuni kesäkuusta lokakuuhun. 
Kesämonsuuni syntyy Aasiassa. Auringon zeniittiasema siirtyy pohjoisella pallonpuoliskolle keväällä ja Aasian manner lämpenee paljon.Silloin mantereelle kehittyy matalapaine. Kesämonsuuni puhaltaa mereltä maalle.
Talvella Aasian mantereet jäähtyvät nopeasti ja alueille syntyy korkeapaine. Meret jäähtyvät hitaammin ja valtameren yllä vallitsee matalapaine. Talvimonsuuni puhaltaa maalta merelle.

Erilaiset tuulet:

Rinnetuulet: syntyvät vuoristoissa, kun vuorenrinteellä ja laaksolla on lämpötilaeroja.Päivällä vuorenrinne lämpenee ja sen yläpuolelle muodostuu matalapaine.Laakson pohjalta ylös rinteelle puhaltaa korvaavaa ilmaa (laaksotuuli). Yöllä tilanne on päinvastainen: ylärinne jäähtyy ulossäteilyn takia. Raskas ja kylmä ilma valuu laaksoon (vuorituuli).Rinntuulet puhaltavat aina kylmästä lämpimään, päivällä laaksotuuli > rinnettä ylös ja yöllä  vuorituuli > alas laaksoon.


Valumatuulet: Puhaltavat vuoristoista, jäätiköiltä tai ylängöiltä.Se syntyy, kun ulossäteilyn takia ilma jäähtyy ylhäällä vuoristossa. Raskas ilma lähtee valumaan alas vuorenrinnettä kiihtyvällä vauhdilla.

Föhntuuli: syntyy, kun meren lähellä syntynyt kostea ilmamassa lähtee kohoamaan vuorenrinnettä ylös.Merenpuoleisella rinteellä kosteus tiivistyy sateiksi. Siinä vapautuu piilevää lämpöä, joka hidastaa ilman jäähtymistä. Kun kuiva ilma on ylittänyt vuoren, se alkaa lämmetä todella nopeaa vauhtia ja saa aikaan lämpimän ja kuivan föhntuulen. Esiintyy erityisesti alppien pohjoispuolella ja kalliovuorten itäpuolella.


Föhntuuli

https://www.google.fi/search?newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&es_sm=122&biw=1097&bih=559&tbm=isch&sa=1&q=f%C3%B6hntuuli&oq=f%C3%B6hntuuli&gs_l=img.3..0i10j0i24.474311.475874.0.476560.9.9.0.0.0.0.301.992.0j5j0j1.6.0.msedr...0...1c.1.61.img..3.6.992.Tlmc4z2ZxSs#imgdii=_&imgrc=pB5lrAmYPy72BM%253A%3BphbW_RvepfLPxM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F03%252Ffi_embedded%252Forografinen_sade_fohn.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F03%253FC%253AD%253DiPT5.iLSz%2526m%253Aselres%253DiPT5.iLSz%3B800%3B578