8: Sateet-luvassa pilvistyvää

Sateet ja niiden luokittelu

Sateet syntyvät pilvessä, ja sen edellys on nousevat ilmavirtaukset. 

Konvektiosade:

https://www.google.fi/search?q=konvektiosade&espv=2&biw=1680&bih=949&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=L3SRVP2SFcnoywPlnoHwBw&ved=0CAYQ_AUoAQ#facrc=_&imgdii=_&imgrc=VOkPgkgoVpxE3M%253A%3BmO9ZHZpB3D2GjM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F4_vesikeha_eli_hydrosfaari%252F03%252Ffi_embedded%252Fkonvektio.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F4_vesikeha_eli_hydrosfaari%252F03%253FC%253AD%253DiPT6.iLSE%2526m%253Aselres%253DiPT6.iLSE%3B1000%3B525
Auringon vaikutuksesta maanpinta lämpenee, joka taas lämmittää yläpuolella olevaa ilmaa. Ylhäällä ilma on viileämpää joten kohonnut ilma tiivistyy ja sataa rajusti alas.

Orografinen sade:

https://www.google.fi/search?q=konvektiosade&espv=2&biw=1680&bih=949&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=L3SRVP2SFcnoywPlnoHwBw&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=orografinen+sade&facrc=_&imgdii=_&imgrc=pB5lrAmYPy72BM%253A%3BmO9ZHZpB3D2GjM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F4_vesikeha_eli_hydrosfaari%252F03%252Ffi_embedded%252Forografinen_sade_fohn.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F4_vesikeha_eli_hydrosfaari%252F03%253FC%253AD%253DiPT6.iLSE%2526m%253Aselres%253DiPT6.iLSE%3B800%3B578
Mereinen ilmamassa kohtaa vuorenrinteen > kohoaa ylöspäin ja tiivistyy pisaroiksi. Vuorenrinteen päältä laskeutuessa ilma lämpenee ja kuivaa.

Rintamasade:

https://www.google.fi/search?q=rintamasade&newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=1eiiVM3RK8bdavflgvgG&ved=0CAkQ_AUoAg&biw=1097&bih=559#facrc=_&imgdii=_&imgrc=PzeUEAp0z7Bv4M%253A%3BTMcQMANE7QOzsM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F4_vesikeha_eli_hydrosfaari%252F03%252Ffi_embedded%252Frintamasateet.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fmaantietokroatia.blogspot.com%252F2014%252F11%252F8-kpl-sateet-luvassa-pilvistyvaa-sade.html%3B800%3B291
Syntyy, kun kaksi erilämpöistä ilmamassaa kohtaavat, ja raskaampi ilma työntyy lämpimän ilman päälle ja siten pakottaa lämpimän ilman kohoamaan. Talvisin lähes kaikki suomen ja euroopan pohjoisosien sateet ovat rintamasateita.

Absoluuttinen kosteus ilmaisee veden määrän grammoina kuutiometriä kohden. Suhteellinen puolestaan ilmaisee veden määrän prosentteina siitä osuudesta, jonka tietyn lämpöinen ilma maksimissaan pidättää.

7: Meret-lämmittävät ja viilentävät

Yleistä meristä

Yli 70% maapallon pinta-alasta on merta. Niitä ovat suuret valtameret (Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Jäämeri) ja sivumeret.
Topogafialtaan meret ovat aivan yhtä vaihtelevia kuin mantereetkin. Keskimääräinen syvyys onnnoin 4000 metriä. Valtamerten keskiselänteet ovat kohdassa, jossa litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. Siellä syntyy myös uutta merenpohjaa. Valtamerien pohjissa on paljon toimivia ja ei-toimivia tulivuoria.
 Lämpimintä meressä on pinnalla auringon lämmön vaikutuksesta,  kylmintä pohjassa. 
 Vesi kiertää merissä koko ajan. Merivirrat syntyvät yleisimmin pasaati- ja länsituulten vaikutuksesta. Lämpimät merivirrat kulkevat päiväntasaajalta kohti napoja ja kylmät virrat navoilta kohti päiväntasaajaa. Siksi ne toimivatkin ilman lämpötilojen säätelyssä. Vesi on liikkeessä myös pystysuunnassa. Jos se vajoaa, pintaveden tiheys on kasvanut sen kylmentyessä tai suolaantuessa enemmän. Kumpuamisen taas aiheuttaa merivirran törmääminen mannerjalustaan (vesi sekoittuu tehokkaasti ja kumpuaa).  Kumpuava vesi tuo eliöiden jäänteiden ravinteistamaa vettä pintaan, joka hyödyttää planktoneliöiden kasvua.
AALLOT syntyvät tuulesta. Tuulen liike-energiaa siirtyy kitkan avulla veden liike-energiaksi.

Käsitteitä

Tyrsky: Kun aallot saapuvat rantaan, niiden korkeus kasvaa ja ne lyhenevät. Kun aalto on riittävän jyrkkä, sen harja kaatuu ja muodostuuvaahtopää. Nämä murtuvat aallot ovat nimeltään tyrskyjä. 

Termokliini: Termokliiniksi kutsutaan merenpinnan kerrosta, joka on vedenläpimän kerroksen alla ja jossa vesi alkaa viilentyä nopeasti.

Mannerjalusta: Mannerjalusta  reunustaa mantereita. Se viettää loivasti 200 metriin, jossa se muuttuu mannerrinteeksi.  

Topografia: Maan pinnanmuoto ja korkokuva.

Merivirrat

https://www.google.fi/search?newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&es_sm=122&biw=1097&bih=559&tbm=isch&sa=1&q=merivirrat&oq=merivirrat&gs_l=img.3..0l5j0i24l5.2308.3738.0.3895.10.10.0.0.0.0.184.1079.5j5.10.0.msedr...0...1c.1.61.img..0.10.1078.4aoTkx1Mkoo#imgdii=_&imgrc=SGZjPZWHXYHiXM%253A%3BAz5eJ7E5OHnVWM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Fperuskoulu%252Fge%252Fge1%252F3_planetaarisuus%252F342%252Ffi_embedded%252Fmerivirrat.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Fperuskoulu%252Fge%252Fge1%252F3_planetaarisuus%252F342%253FC%253AD%253D1998135%2526m%253Aselres%253D1998135%3B800%3B449

Merivirrat jaetaan kylmiin  ja  lämpimiin. Kylmät merivirrat viilentävät rannikkoalueidine kerkilämpötiloja ja aiheuttavat kuivuutta, koska mereltä mantereelle tulevan ilman kuivuus johtuu vesihöyryn tiivistymisestä sateeksi jo kylmän merivirran yläpuolella.
Lämpimät merivirrat puolestaan nostavat rannikoiden keskilämpötiloja ja lisäävät sateita, koska haihtuminen on suurempaa.

Päiväntasaajanvirrat saa aikaan koillis- ja kaakkoispasaati, joka liikkuu molemmin puolin päiväntasaajuaa kohti länttä. Suurin osa päiväntasaajan alueen vedestä kuitenkin päätyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle (coriolisilmiö)

Kun merivirta törmää mannerjalustaan, merivesi sekoittuu ja aiheuttaa kumpuamista. Pohjassa olevat eliöiden jäänteet hajoavat, ja tekevät syvältä kumpuavasta vedestä ravinteikasta. > Planktoneliöt kasvavat> syntyy hyviä kalastusalueita. Pystyvirtauksia syntyy myös maatuulen ansiosta ja silloin, kun kylmä ja lämmin merivirta törmäävät toisiinsa.

6: Vesikehä - kiertää ja kuljettaa

Vedet

-Vesikehää kutsutaan hydrosfääriksi. Se koostuu mantereiden, ilmakehän ja merien vesistä.

-Nykyisen ilmakehän ja merien kehittyminen kesti miljoonia vuosia

-Maapallon vesistä suurin osa on merissä suolaisena vetenä  (n.97%), makean veden osuus vain 3%, joka suurimmaksi osaksi sitoutuneina jäätiköihin ja lumeen

-Juomakelpoinen vesi jakautunut epätasaisesti maapallolla: osa on pintavetenä joissa ja järvissä, suurempi osa on pohjavettä

-Maapinnan alaisia vesiä ovat maavesi ja pohjavesi (akviferi: pohjavesimuodostuma, jossa paljon pohjavettä)

-Kasvit hyödyntävät maaperän vettä imemällä sitä itseensä, siksi osa maapallon vesistä on sitoutuneena kasveihin

Hydrologinen kierto

Vesi on jatkuvassa kiertoliikkeessä mantereiden valtamerien sekä ilmakehän välillä. Vesi muuttaa olomuotoaan kierron aikana. Se esiintyy kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Hydrologista kiertoa ylläpitävät auringon säteilyenergia ja maan painovoima. Auringon lämpösäteily aiheuttaa vesien haihtumisen meristä ja mantereilta ilmaan, missä tuulet kuljettavat sitä. Osa vesistä palaa meriin sateena saman tien, osa kulkeutuu ilmavirtausten mukana mantereille.

Vuorovesi 

Syntyminen: Syntyy Kuun, maan ja auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä maan pyörimisestä akselinsa ympäri.

Esiintyminen: Kun kuu on suoraan jonkin paikan yläpuolella, se vetää valtameren vettä itseään kohti ja aiheuttaa mereen pullistuman. Samalla maapallon toisella puolella maa nousee, koska kuun vetovoima on siellä pienin.

 Vuorovesi-ilmiön voimakkuus vaihtelee eri paikoissa, koska meret ovat eri syvyisiä  ja merenpohjan muodot vaihtelevat.
Nousuvesi eli vuoksi, ja laskuvesi eli luode esiintyvät molemmat kaksi kertaa vuorokaudessa.Kahdesti 28 vuodokauden jakson aikana kuun ja auringon vetovoimat yhdistyvät ja aiheuttavat voimakkaan nousuveden eli tulvavuoksen. Kun taas kuu on suorassa kulmassa maahan nähden, aiheutuu tavallista matalampi nousuvesi eli vajaavuoksi. Vaikutuksia ovat esimerkiksi se, että maan pyörimisliike hidastuu jatkuvasti. Se määrää myös rannikoilla asuvien elämänrytmiä.  Sitä voidaan käyttää hyödyksi laivaliikenteessä, mutta nopeasti laskeva laskuvesi voi viedä veneet ja uimarit kauas rannasta ja aiheuttaa onnettumuusriskin. Hyödyksi sitä voidaan käyttää esimerkiksi vuorovesivoimaloissa.




https://www.google.fi/search?q=veden+kiertokulku&newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=bdyNVO71F6WGywON54KABw&ved=0CAgQ_AUoAQ&biw=1097&bih=559#facrc=_&imgdii=_&imgrc=0k6cDaf2N_HfRM%253A%3BmIun2Ox2OGzqSM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww4.lahti.fi%252Fvyk%252Fsuojelu%252Fprojekti%252Fcalvia%252Ffotos%252Ffin%252Fvedenkierokulku99.gif%3Bhttp%253A%252F%252F7ke.wikispaces.com%252FVesi%252Bessee%252BN.A%3B672%3B411

Kuva veden kiertokulusta

5: Tuulet- tyyntä myrskyn edellä

Käsitteitä

Tuuli: on ilman liikettä jonka energia on peräisin auringosta. Tuulet tasoittavat lämpötilan ja ilmanpaineen eroja.

Konvektio: Ilmiö, jossa lämmin ilma laajenee, muuttuu kevyemmäksi ja kohoaa ylöspäin.

Matalapaine: Muodostuu alueelle, jossa ilmaa kohoaa suuria määriä ja ilmanpaine laskee.

Korkeapaine: Muodostuu alueelle, jossa ylöspäin kohoava ilma jäähtyy ja muuttuu raskaaksi. Ylhäällä ilmakehässä se kääntyy sivuille ja laskeutuu alas maahan. Kun sitä laskeutuu suuria määriä, ilmanpaine kohoaa ja muodostuu korkeapaine.

Erilaiset tuulet

Rinnetuulet: syntyvät vuoristoissa vuorenrinteen ja laakson lämpötilaeroista. Päivällä rinne lämpenee ja ylös muodostuu matalapaine. Korvaavaa ilmaa virtaa laakson pohjalta ylös rinteelle. Yöllä tilanne on päinvastainen.

Valumatuulet: puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä tai jäätiköiltä.Se syntyy, kun ylängöllä ilma jäähtyy ulossäteilyn vuoksi. Raskas ja kylmä ilma valuu vuorenrinnettä alas kiihtymällä.

Föhntuuli eli lämmin laskutuuli: syntyy, kun kostea ilmamassa kohoaa ylös vuoren rinnettä. Merenpuoleiselle rinteille ilmankosteus tiivistyy sateiksi. Siitä vapautunut piilevä lämpö hidaastaa ilman kylmentymistä. Kun kuiva ilmamassa ylittää vuoren, se lämpenee nopeasti ja saa aikaan lämpimän Föhntuulen.

Sri Lankan tuulet ja ilmanpainealueet

Sri Lanka sijaitsee päiväntasaajan alueella eli tropiikissa, jossa se saa eniten auringon säteilyä. Kun maanpinta ja meri lämpenevät, ne lämmittävät myös yllä olevaa ilmaa, jolloin  syntyy kohoavia ilmavirtauksia. Silloin ilmanpaine alenee ja tropiikkiin syntyy pysyvä matalapainealue.

 Kun lämmin ilmavirta menee ylös troposfääriin ja kääntyy kohti pohjoista ja etelää, syntyy ilman raskaaksi muuttumisen tuloksena näille alueille korkeapainealueita. Niitä kutsutaan hepoasteiksi. Ilmaa virtaa hepoasteilta kohti päiväntasaajaa pasaatituulina, ja coriolisilmiö kääntää tuulet koillis- ja kaakkoispasaatiksi.

Planetaariset tuulet: Maapallolla päiväntasaajan alue saa eniten auringon säteilyä.Siellä maanpintaan ja meriin imeytyy säteilyä ympäri vuoden. Kun ne lämpenevät, myös yläpuolella oleva ilma lämpiää ja syntyy kohoavia ilmavirtauksia. Silloin ilmanpaine alenee ja alueelle muodostuu pysyvä matalapainealue. Lämmin ilma jatkaa matkaansa troposfääriin ja kääntyy kohti pohjoista ja etelää. Ylhäällä ilma jäähtyy ja muuttuu raskaaksi, painuu alas noin 30. leveysasteille. Niille alueille syntyy korkeapainealueita (hepoasteet). Sieltä ilmaa virtaa kohti päväntasaajaa pasaatituulina. 

https://www.google.fi/search?q=planetaariset+tuulet&newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&espv=2&tbm=isch&imgil=Yaldr91xq-FLlM%253A%253Bf3wbaqrzjf1CGM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fopintopaivakirjage1.blogspot.com%25252F2013%25252F11%25252Fkpl-5-tuulet-tyynta-myrskyn-edella.html&source=iu&pf=m&fir=Yaldr91xq-FLlM%253A%252Cf3wbaqrzjf1CGM%252C_&usg=__NT6b-8HoLQgyXlSKp7sTvJeBhq4%3D&biw=1097&bih=559&ved=0CDIQyjc&ei=y2KNVM7iBYfhywPfzYGYBA#facrc=_&imgdii=Yaldr91xq-FLlM%3A%3B9mvRG3zWRXAf1M%3BYaldr91xq-FLlM%3A&imgrc=Yaldr91xq-FLlM%253A%3Bf3wbaqrzjf1CGM%3Bhttp%253A%252F%252F1.bp.blogspot.com%252F-h_uiVyeYEPo%252FUnzAVDxJhgI%252FAAAAAAAAASw%252FRzrYZAJjKDs%252Fs1600%252Fplanetaariset_tuulet1.png%3Bhttp%253A%252F%252Fopintopaivakirjage1.blogspot.com%252F2013%252F11%252Fkpl-5-tuulet-tyynta-myrskyn-edella.html%3B860%3B700

Kuvassa on planetaaristen tuulien kääntyminen coriolisilmiön vaikutuksesta. Eteläisellä pallonpuoliskolla tuulet kiertyvät vasemmalle ja pohjosella oikealle kulkusuuntaan nähden. Molemmilla napa-alueille tuulet kuitenkin kiertyvät itätuuliksi.
Ilmakehän tärkeät kiertoliikkeet on nimetty löytäjiensä George Hadleyn ja William Ferrelin mukaan.

Planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet aiheuttavat pysyviä ilmiöitä ilmakehässä. Päväntasaajalla lämpimät ja kohoavat ilmavirtaukset aiheuttavat kosteuden tiivistymistä ja esimerkiksi rankkoja iltapäiväkuuroja päivittäin.

Konvektiovirtaus: Lämpötilaeroista johtuvia pystysuuntaisia virtauksia ilmakehässä, vesissa ja auringossa sekä maapallon vaipassa. Lämmin kohoaa ylös, jäähtyy, muuttuu raskaaksi ja vajoaa alas.

Monsuunit

Sri Lankassa koillismonsuuni kestää joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoismonsuuni kesäkuusta lokakuuhun. 
Kesämonsuuni syntyy Aasiassa. Auringon zeniittiasema siirtyy pohjoisella pallonpuoliskolle keväällä ja Aasian manner lämpenee paljon.Silloin mantereelle kehittyy matalapaine. Kesämonsuuni puhaltaa mereltä maalle.
Talvella Aasian mantereet jäähtyvät nopeasti ja alueille syntyy korkeapaine. Meret jäähtyvät hitaammin ja valtameren yllä vallitsee matalapaine. Talvimonsuuni puhaltaa maalta merelle.

Erilaiset tuulet:

Rinnetuulet: syntyvät vuoristoissa, kun vuorenrinteellä ja laaksolla on lämpötilaeroja.Päivällä vuorenrinne lämpenee ja sen yläpuolelle muodostuu matalapaine.Laakson pohjalta ylös rinteelle puhaltaa korvaavaa ilmaa (laaksotuuli). Yöllä tilanne on päinvastainen: ylärinne jäähtyy ulossäteilyn takia. Raskas ja kylmä ilma valuu laaksoon (vuorituuli).Rinntuulet puhaltavat aina kylmästä lämpimään, päivällä laaksotuuli > rinnettä ylös ja yöllä  vuorituuli > alas laaksoon.


Valumatuulet: Puhaltavat vuoristoista, jäätiköiltä tai ylängöiltä.Se syntyy, kun ulossäteilyn takia ilma jäähtyy ylhäällä vuoristossa. Raskas ilma lähtee valumaan alas vuorenrinnettä kiihtyvällä vauhdilla.

Föhntuuli: syntyy, kun meren lähellä syntynyt kostea ilmamassa lähtee kohoamaan vuorenrinnettä ylös.Merenpuoleisella rinteellä kosteus tiivistyy sateiksi. Siinä vapautuu piilevää lämpöä, joka hidastaa ilman jäähtymistä. Kun kuiva ilma on ylittänyt vuoren, se alkaa lämmetä todella nopeaa vauhtia ja saa aikaan lämpimän ja kuivan föhntuulen. Esiintyy erityisesti alppien pohjoispuolella ja kalliovuorten itäpuolella.


Föhntuuli

https://www.google.fi/search?newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&es_sm=122&biw=1097&bih=559&tbm=isch&sa=1&q=f%C3%B6hntuuli&oq=f%C3%B6hntuuli&gs_l=img.3..0i10j0i24.474311.475874.0.476560.9.9.0.0.0.0.301.992.0j5j0j1.6.0.msedr...0...1c.1.61.img..3.6.992.Tlmc4z2ZxSs#imgdii=_&imgrc=pB5lrAmYPy72BM%253A%3BphbW_RvepfLPxM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F03%252Ffi_embedded%252Forografinen_sade_fohn.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F03%253FC%253AD%253DiPT5.iLSz%2526m%253Aselres%253DiPT5.iLSz%3B800%3B578

4: Ilmakehä- suojaa ja suodattaa

Ilmakehä eli atmosfääri

Ilmakehä koostuu kerroksista, ja nämä kerrokset ympäröivät maapalloa. Kerroksien tiheys pienenee kun mennäänn ylemmäs.

Ilma sisältää typpeä 78%, happea 21% ja argonia alle 1% sekä hiilidioksidia 0,04%. Lisäksi vesihöyryä.

Homosfääri

Ilmakehä jaetaan kahteen kerrokseen kaasujen tiheyden mukaan, homosfääriin ja heterosfääriin.

Homosfääri on maanpinnalta noin 100 kilometriä ylöspäin. Ilmanpaine on suurin maanpinnan lähettyvillä, ylempänä se pienenee. Homosfääriin kuuluvat troposfääri (ulottuu n.8-16km korkeuteen, elämälle soveltuva kerros, lähes kaikki sääilmiöt, lämpö peräisin auringosta), stratosfääri(stratosfäärissä sijaitsee otsonikerrot, suojaa ultraviolettisäteilyltä, päättyy stratopaussiin n.48 km korkeudessa. Siellä lämpötila on vakio) sekä mesosfääri(absorboi hyvin vähän auringon säteilemää  energiaa, ja lämpötila laskee ylös mentäessä.Lämpötila n. -100 astetta, tunnetuimpia ilmiöitä ovat tähdenlennot. Ylimpänä on termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta, lämpö on peräisin pääosin auringon lyhytaaltoisesta säteilystä. 

Heterosfääri

Heterosfääri on ilmakehän yläosa, 100 kilometristä ylöspäin. Heterosfäärissä kaasut ovat kerrostuneet oman molekylipainonsa mukaan niin, että alempana ovat raskaimmat typpi- ja happimolekyylit ja ylhäällä kevyemmät kaasut kuten heliumi ja vety. Heterosfääriin kuuluvat ionosfääri,jossa kaasut ovat ionisoituneessa muodossa. Siellä tapahtuu revontulia, jotka syntyvät kun auringosta tulevat protonit ja elektronit törmäävät ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin.Termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta, lämpö on peräisin pääosin auringon lyhytaaltoisesta säteilystä.Eksosfääri, jossa ilmakehä muuttaa vähitellen avaruudeksi.

Käsitteitä

Aurinkovakio: on ilmakehän yläosaan saapuvaa lyhytaaltoista säteilyä

Kasvihuoneilmiö: Maan ilmakehä on eristävä kerros, joka päästää auringon säteilyä maanpinnalle ja estää maan lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Ilman tätä ilmiötä maapallolla ei voisi olla elämää. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.

Magnetosfääri: on maan magneettikentän vaikutusalue. Sen saavat aikaan maan ytimen sähkövirrat.

Säteilytase: Avaruudessa auringon säteily etenee valonnopeudella ilman, että se menettää energiaa. Lyhytaaltoista säteilyä, joka saapuu ilmakehän yläosaan, sanotaan aurinkovakioksi. Puolet siitä säteilystä saavuttaa maanpinnan ja melkein viidesosa imeytyy ilmakehään. Loppuosa heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä.

Otsonikerros: Sijaitsee stratosfäärissä, eli noin 20-25 km korkeudessa. Siellä O3 molekyylit imevät ultraviolettisäteilyn lyhimpiä(vaarallisimpia) aallonpituuksia, eli UV-B ja UV-C säteilyä. Ne voivat tuhota eläviä soluja ja aiheuttaa vaikka ihosyövän. Otsonikerrot on tähän asti ollut vakaa. Ihminen on kuitenkin ohentanut otsonikerrosta toiminnallaan käyttämällä kloorifluorihiilivetyjä eli CFC- yhdisteitä.

Kuva ilmakehän kerroksista
https://www.google.fi/search?q=ilmakeh%C3%A4&newwindow=1&rlz=1C1FDUM_fiFI522FI522&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=aF2NVNKSE8n-ygPNiIKADQ&ved=0CAgQ_AUoAQ&biw=1097&bih=559#facrc=_&imgdii=_&imgrc=qbgyKKqforqStM%253A%3BjXm54t8jSiSgnM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.astro.utu.fi%252Fzubi%252Fatmosph%252Fpic%252Fatm.gif%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.astro.utu.fi%252Fzubi%252Fatmosph%252Fstruct.htm%3B399%3B584

3:Maa pyörii radallaan ja yleistä Sri Lankasta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sri_Lanka#mediaviewer/File:Flag_of_Sri_Lanka.svg

Sri Lankan lippu

Sijainti, maasto ja ilmasto

Sri Lanka on saari, ja se sijaitsee Intian valtameressä. 
Maan sisäosat ovat korkeammalla, joten siellä on viileämpää kuin alavilla rannikkoalueilla. Merituulet viilentävät ilmaa kuumimman ajan iltapäivällä rannikolla. Saaren lounaisrinteillä on kaikkein sateisinta ja koillispuoli on kuivinta aluetta.
Ilmasto on trooppinen. Koillismonsuuni kestää joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoismonsuuni kesäkuusta lokakuuhun. 
Monsuunit vaikuttavat suuresti Aasian ilmastoon. 

Aikavyöhyke, päivän pituus ja lämpötila

Sri Lanka on aikavyöhykkeellä UTC (Universal time, coordinated) +05:30. Talviaikaa Sri Lankalla ja suomella aikaeroa on 3,5 h, kesäaikaa 2,5 h Jos matkustaisimme päivämäärärajan yli Sri Lankaan eli itään, siirtyisimme edellisen vuorokauden puolelle.
 Sri Lanka sijaitsee lähellä päiväntasaajaa. Päiväntasaajan alue kääntöpiireille saakka saa paljon auringon säteilyä olipa sitten mikä vuodenaika tahansa. Vuoden jokaisena päivänä aurinko paistaa zeniitistä jollekin alueen leveyspiirille, joten näillä alueilla on aina kesä.Vuorokauden keskilämpötila pysyttelee lähes aina 25-30 asteessa, koska lämpösäteilyä tulee tasaisesti koko vuoden ajan.
Tropiikiksi kutsutaan kääntöpiirien välistä aluetta. Tropiikissa päivän pituus on aina noin 12 tuntia. Siksi myös Sri Lankassa päivän pituus on pitkä, noin 11h 50min.

Sijainti kartalla

http://www.archpaatela.fi/images/projects_06/kartta8.png


https://www.google.fi/search?q=Sri+Lanka+kartalla&newwindow=1&es_sm=122&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=KzyEVKDVJsO_ywPMm4IY&ved=0CAkQ_AUoAg&biw=1440&bih=809#facrc=_&imgdii=_&imgrc=hXfN8jRJZpEbXM%253A%3B6ocTt3anY2_t-M%3Bhttp%253A%252F%252Fimg.yle.fi%252Fuutiset%252Fulkomaat%252Farticle7572405.ece%252FALTERNATES%252Fw580%252F29_10%252Bsri%252Blanka.png%3Bhttp%253A%252F%252Fyle.fi%252Fuutiset%252Fsri_lankassa_300_ihmisen_pelataan_kadonneen_mutavyoryn_jaljilta%252F7572209%3B580%3B326